Suojataskut

Onko nesteille ja kaasuille eri ScrutonWell® -mallit?

Ei, ScrutonWell® -malleja voidaan käyttää kaasuille ja nesteille. WIKA ScrutonWell® -mallit perustuvat ASME tutkimukseen “Helical strakes in suppressing vortex-induced vibrations” (ASME report 11/2011 vol. 113.). Testit suoritettiin vesikanavassa. Samoja suunnittelusääntöjä käytetään ilmalle (DIN EN 1993-3-2).

Käyttösovellusesimerkkejä ScrutonWell®-malleille ovat:


•         Savupiiput (ilma)
•         Autojen antennit (ilma)
•         Porauslautat (vesi)
•         Offshore risers (vesi)
•         Riippusiltojen vaijerit (ilma)

Löytyykö suojataskuille GOST-sertifikaatteja?

Ei. GOST-sertifikaatteja löytyy vain mittauslaitteille. Suojataskuja ei lueta niihin.

Voidaanko ASME PTC 19.3 TW-2016 mukaiset laskut suorittaa sekä täydestä aineesta poratuille suojataskuille että kootuille suojataskuille?

Ei. Laskut voidaan suorittaa vain yksiosaisille suojataskuille, jotka ovat suippenevia, suoria tai portaittaisia. Esim. TW10, TW15, TW20 yms.

Miksi suojataskujen pitää olla CE-merkittyjä?

Suojataskujen ei periaatteessa tarvitse olla CE-merkittyjä. TW61 on erikoismalli, jonka täytyy olla CE-merkitty direktiivin (2014/68/EU) mukaan.

Mikä on suurin sallittu suojataskuihin kohdistuva paine?

DIN 43772 mukaisessa liitteessä on rasitusdiagrammit, joista voidaan lukea suurimmat sallitut painekuormat eri geometrioille lämpötilasta ja aineesta riippuen. Mikäli geometria ei ole riippuvainen DIN 43772:sta, voidaan sille suorittaa ASME PTC 19.3 tai Dittrich / Klotter mukaiset laskelmat, joista ilmenevät myös suurimmat  painekuormat.

Mitkä materiaalit soveltuvat negatiivisissa lämpötiloissa käytettäviin suojataskuihin?

Ensimmäinen valinta suurille lämpötiloille tulisi aina olla haponkestävä teräs kuten 1.4404 tai 316L. (AD2000 W10 mukainen hyväksyntä -270 °C asti) Hiiliteräksien käyttössä tulisi käydä huolellisesti läpi drop-off-ilmiö.

Mitkä tekijät vaikuttavat suojataskujen vasteaikaan?

Mitä vakaammin suojatasku on valmistettu, sitä hitaammin se reagoi lämpötilanmuutoksiin. Jotta vasteaika voidaan optimoida, täytyy käyttää ohuita suojataskuja joissa ilmarako anturin ja seinän välillä on mahdollisimman pieni. Optimointia voidaan harrastaa myös kasvattamalla asennuspituutta (esim. 100 mm).

Mitkä ovat ScrutonWell®-mallisten termoelementtien tyypilliset käyttösovellukset?

ScrutonWell®-mallisia suojataskuja voidaan käyttää jos suojataskulaskelmissa käytettävä dynaaminen osuus ei ylitä tiettyjä rajoja.

Tyypillisiin optimointimenetelmiin verrattuna (upotussyvyyden muuttaminen/ tukikauluksen käyttö tai halkaisijan muuttaminen), jotka parantavat resonanssisuhdetta suojataskulaskuissa, ScrutonWell®-malli vähentää suojataskun tärinää yli 90% ja tekee dynaamisesta osiosta laskuissa tarpeettoman.

Listätietoa ScrutonWell® -mallisista termoelementeistä.


Mitä merkintä ASME B16.5 tarkoittaa tiivistyspinnoissa?

RF - Raised Face (korotettu pinta):
Tiivistyspinnat standardikarheudella "Stock Finish" 125-250 AARH B16.5 mukaan
RFSF - Raised Face Smooth Finish (korotetun pinnan sileä viimeistely):
< 125 AARH (ei määritelty B16.5:ssä)
RTJ - Ring Joint Groove/RJF Ring Joint Face (Rengaskiinnitys)  < 63 AARH B16.5 mukainen

Vanhentuneet kuvaukset ANSIn mukaan:
- Stock Finish (tehdasviimeistely) 250-500 AARH
- Smooth Finish (sileä viimeistely) 125 -250 AARH
- Mirror Finish (peiliviimeistely)
- Cold water finish (vesiviimeistely)
ilman karheuden määritelmää.

Mitä tarkoittavat ZFP, NDE tai NDT?

ZFP on saksankielinen lyhenne rikkomattomasta testauksesta (zerstörungsfreie Prüfungen). NDE tai NDT tarkoittavat rikkomatonta tutkimista tai testausta. (Non-Destructive Examination/Testing). Näillä viitataan tutkimuksiin, joissa komponentteihin ei aiheudu vaurioita.

Mitä tietoja tarvitaan, jotta suojataskulle voidaan suorittaa ASME PTC 19.3 TW-2016 mukaiset laskelmat.

Seuraavat tiedot tarvitaan:
-Lämpötila
-paine
-virtausnopeus
-aineen tiheys
-asennussyvyys
-porausreiän syvyys
-juuren halkaisija Ø
-kärjen halkaisija
-kärjen paksuus
-adapterin sisähalkaisija
-adapterin korkeus

Lisätietoa löytyy teknisestä tiedotteestamme IN 00.15 "Strength calculation for thermowells", joka löytyy latausosiosta www.wika.fi.

Mikä on värinläpäisytesti?

DIN EN 3452-1 mukaisella läpäisytestillä voidaan ilmaista halkeamat ja huokoisuus kappaleen pinnassa. Pinnan puhdistamisen jälkeen siihen ruiskutetaan vertailuainetta (punainen tai fluoresoiva). Kapillaari-ilmiön ansiosta aine läpäisee pinnassa esiintyvät mahdolliset viat. Uudelleenpuhdistuksen jälkeen pinnalle ruiskutetaan valkoista kehitysainetta joka irrottaa vertailuaineen. Kontrastiero mahdollistaa virheiden helpon huomaamisen. Testin läpäisyn jälkeen suojatasku merkataan PT-tunnuksella.

Mikä on heliuminvuototesti?

DIN EN 1779 (1999) / EN 13185 mukaisessa heliumvuototestissä käytetään helium 4.6:a testikaasuna. Pienimmätkin vuodot voidaan havaita tällä tarkalla testausmetodilla. Ingegaali ja lokaali testausmenetelmä tuolee erottaa toisistaan. Integraalitestauksessa voidaan havaita vuotonopeudet (esim. 1x10-7 mbar * l / s) ja lokaalissa testauksessa voidaan etsiä vuotopaikka kaasupistoolilla. Testin jälkeen suojatasku merkataan vastaavalla tarralla.

Mikä on hydrostaattinen painetesti?

Hydrostaattinen painetesti on testi, jossa mitataan suojataskun paineensietokykyä ja lujuutta AD2000 datalehden HP30 mukaisesti. Testissä suojatasku liitetään koepenkkiin ja sitä kuormitetaan huoneenlämmössä määrätyllä paineella määrätyn ajan verran (esim. 3 minuuttia). Testit erotellaan yleisesti sisäiseen ja ulkoiseen painetastaukseen. Tyypillinen testaus tapahtuu 1,5 kertaisella ulkoisella paineella laipan nimellispainosta, tai 500 bar sisäisellä paineella. Testi suoritetaan vedella, jonka klooripitoisuus on 15 ppm. Kun suojatasku on läpäissyt testin se merkataan P:llä.

Mikä on PMI-testi?

PMI-testi (positive material identification) ilmaisee metalliseoksen  eri aineosat. Testi voidaan suorittaa usealla eri tavalla. DIN 51008-1 ja -2 mukaisella optisella emissiospektrometrialla luodaan kaari suojataskunpinnan ja testilaitteiston välille. Kaaren spektri mahdollistaa eri aineiden tunnistamisen kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti. Testin seurauksena kappaleeseen jää palomerkki. Röntgentestauksella suojataskun materiaalit voidaan määrittää ilman, että siihen jää ulkoisia jälkiä. Heijastuneen säteilyn aallonpituus ja intensiteetti ilmaisee eri materiaalit ja vastaavat määrät. Läpäistyn testin jälkeen suojataskuun laitetaan PMI-merkintä.

Mitä on röntgentestaus?

EN 1435 tai ASME kohta V, artikkeli 2, painos 2010 mukaisen röntgentestin avulla voidaan tutkia suojataskujen hitsisaumoja virheiden varalta (halkeamat, ontelot, riittämätön liittyminen). Riippuen suojataskun dimensioista voidaan tarvita jopa 5 röntgenkuvaa, jotta < 0,5 mm epämääräisyydet voidaan määrittää tarkasti kokonaan läpäisevässä hitsisaumassa. Röntgentestauksella voidaan myös tarkastaa porausreiän keskeisyys suojataskussa. Tähän tarvitaan kaksi kuvaa suojataskusta 90° kulmassa toisiinsa nähden.

Mitä on ultraäänitestaus?

DIN EN 17640 mukaisen ultraäänitestin avulla voidaan tutkia suojataskujen hitsisaumoja virheiden varalta (halkeamat, ontelot, riittämätön liittyminen). Testauksessa mitataan virheistä ja epäsäännöllisyyksistä heijastuneita ultraäänisignaaleja. Virheen sijainnin määrittämiseksi ultaäänilaitetta liikutetaan suhteessa testattavaan kappaleeseen. Ultaäänitestausta voidaan käyttää myös suojataskun seinämänpaksuuden mittaukseen porausreiän keskeisyyden määrittämistä varten.

Mitä tarkoitetaan kaksoissertifioiduilla materiaaleilla, kuten "SS 316/316L"?

Kaksoissertifioidut materiaalit täyttävät molempien materiaalien vaatimukset. SS316:lla on ASTM A182 mukaan 0,08 % hiilipitoisuus ja materiaalilla SS316L (L=matala hiilipitoisuus) on korkeintaan 0,03 % hiilipitoisuus. Metalliseos jonka hiilipitoisuus C =0,02 % täyttää molemmat vaatimukset ja se voidaan merkata SS316/316L.

Mikä on sopiva anturinpituus suojataskulla varustetulle lämpötilamittarille?

Mekaanisilla lämpötilamittareilla anturi ei saa olla kosketuksessa suojataskun pohjan kanssa. Siinä täytyy olla vähintään 2 - 5 mmm ilmarako. Sähköisillä lämpötilamittareilla anturi on jousikuormietttu. Tästä syystä anturinkärhen täytyy koskea suojataskun pohjaan, jossa anturi myöntyy 2-5 mm.

Mikä ero on täydestä aineesta poratuissa ja kootuissa suojataskuissa?

Kootut suojataskut valmistetaan putkista, jotka tiivistetään hitsatulla kärjellä suoraan prosessissa. Täydestä auneesta poratut suojataskut valmistetaan yhdestä kappaleesta (pyöreä tai kulmikas).

Mikä on suojataskun suurin sallittu asennussyvyys?

Moniosaisilla suojataskuilla pituutta rajoittaa putkien valmistuspituus, joia on noin 5-6m. Yksiosaiset suojataskut valmistetaan poraamalla täydestä aineesta. Niiden pituutta rajoittaa porauspituus, joka voi olla tuotteesta riippuen 1000 - 2000 mm. . Pidemmät suojataskut täytyy valmistaa hitsaamalla useita elementtejä yhteen.

Mikä on suurin sallittu suojataskuihin kohdistuva lämpötila?

Suurin sallittu lämpötila riippuu käytettävästä materiaalista ja sovelletusta standardista. Haponkestävää terästä voidaan käyttää ilmassa +900 °C, suurin käyttölämpötila on +600 °C ja hyväksyntä voidaan tehdä +450 °C asti.

Mikä on suojataskun minimi asenunssyvyys?

Asennussyvyys määräytyy käytettävän lämpötilamittarin mukaan. Yleisesti asennussyvyys on vähintään 60 - 100 mm mekaanisilla lämpötilamittareilla. Sähköisillä lämpötilamittareilla asennussyvyys on vähintään 35 - 50 mm. Asennussyvyys tulisi tarkistaa tapauskohtaisesti.

Mikä on sopiva asennussyvyys suojataskuille putkissa?

Asennuksessa pitää huomioida, että virtaava aine juoksee lämpötilamittarin anturin ohitse. Tämä saavutetaan yleisesti asentamalla suojataskun kärki putkiston keskimmäisen kolmannekseen.

Millaisia testejä ja tarkistuksia suojataskut vaativat?

DIN 43772 pisteen 4.6 mukaan kaikki testit ja serfitioinnit tulee sopia valmistajan ja käyttäjän välillä.

Millaiset testit ovat yleensä mahdollisia suojataskuille?

Yleiset rikkomattomat testit ovat painetesti ja suojataskuille vuototesti. Lisäksi porausreiän keskiöntestaus ja ultraääni- tai röntgentestaus on mahollista. Tiiveys voidaan testata heliumvuototestillä. Myös pinnanviimeistely ja kovuus voidaan testata. Materiaalitesti on PMI-testi (Positive Material Identification).

Milloin käytetään koottuja suojataskuja?

Koottuja suojataskuja suositellaan matalille ja keskisuurille prosessikuormille. Yksiosaiset suojataskut, mallista riippuen, soveltuvat suurille prosessikuormille. Yksiosaisia termoelementtejä käytetään lähes yksinomaan kansainvälisesti tai petrokemianteollisuudessa.

Mitkä DIN 43772 mukaiset muodot vastaavat vanhan DIN 16179 ja DIN 43763 mukaisia?

DIN 16179
BD = Lomake 5
BE = Lomake 6
BS = Lomake 4
CD = Lomake 8
CE = Lomake 9
CS = nei enää spesifioitu
DIN 43763
Lomake A = Lomake 1
Lomake B1-B2-B3-C1-C2 = Lomake 2G (osittain)
D1-D2-D3-D4 = Lomake 4 ja kaulaputki
Lomake E1-E2-E3 = Lomake 3 (osittain)
Lomake F1-F2-F3 = Lomake 3F (osittain)
Lomake G1-G2-G3 = Lomake 3G (osittain)

ei standardoitu aiemmin: Lomake 2F, 4F, 7

Miksi moderneissa suojataskuissa on yleensä naaraskierteinen liitäntä lämpötilamittaria varten, eikä uroskierteinen, kuten vanhoissa?

Vaurioitumisriski on pienempi sisäkierteisillä liittimillä kuin ulkokierteisillä liittimillä. Suojataskujen vaihdossa esiintyy usein vaikeuksia. Käyttämällä sisäkierrettä, lämpötilamittari voidaan irrottaa vaivatta. Aiemmin lämpötilamittareissa käytettiin muttereita, jotka sovittivat ulkokierteen suojataskuun.

Miksi vanhoissa termopareissa on usein pyöreä kärki?

Ennen suojataskujen valmistuksessa käytettiin poranteriä, joissa oli 118 ° pyöreä kärki. Nykyisillä porilla voidaan valmistaa tasapohjaisia reikiä. Tästä johtuen voidaan valmistaa moderneja (DIN 43772 mukaisi) tasakärkisiä suojataskuja.

Miksi osa suosii kiillotettua ja osa karheaa suojataskunpintaa?

Tämä riippuu suojataskun käyttökohteesta. Kiillotetulla pinnalla on parempi korroosionkestävyys ja karhealla pinnalla paremmat vaimennusominaisuudet pyörteistä aiheutuville värinöille (Karmanin pyörrerata).