Kannettavat lämpötilakalibraattorit

Miten insertit tulee suunnitella jotta saadaan parhaat mahdolliset tulokset?

Insertit tulisi porata testikappaleiden halkaisijoiden mukaisesti. Porauksen halkaisijan tulisi olla mahdollsimman pieni. Testikappaleen lämpölaajeneminen tulee ottaa myös huomioon. Ilmarako lämpötilamittarin ja porauksen välillä toimii vastuksena lämmönvaihdolle ja vaikuttaa merkittävästi lämmönvaihtoon johtuvuuden kautta. Porauksen halkaisija tulisi olla korkeintaan 0,5 mm suurempi kuin lämpötilamittarin ulkohalkaisija.

Mitä tarkoittaa radiaalinen gradientti?

Lämpötilaero insertin eri reikien välillä.

Mitä vakavuus tarkoittaa?

Lämpötilaero pienimmän ja suurimman mitatun lämpötilan välillä vaihtelevalla lämpötilalla 30 minuutin yli.

Mikä on aksiaalien gradientti?

Lämpötilaero / lämpötilagradientti pohjapinnasta/(suurin upotussyvyys) - kalibraattorin yläpintaan.

Mitä eroa on kuivahaudekalibraattorilla ja mikrokalibrointihauteella?

Kuivahaudekalibraattorit/ mikrokalibrointihauteet koostuvat lämpöeristetystä lämmitettävästä metallilohkosta. Peltier-elementeillä toimiville ittauslaitteille sitä voidaan myös jäähdyttää. Kalibraattorin säätämä referenssi asennetaan suoraan metallilohkoon. Toiminta-alue lämpötilakalibraattoreille jotka käyttävät Pt vastuslämpötilamittareita vakiona, on noin -45 °C - 650 °C. Kalibraattoreita jotka toimivat Peltier-elementeillä käytetään alueella -35 °C - 165 °C, je ne joihin on aennettu vastuslämmitys; 35 °C - 700 °C. Lisäksi on olemassa kuivahaudekalibraattoreita korkeille lämpötiloille (jopa 1300 °C). Ne toimivat arvometalli termopareilla ja säätölämpötilamittareilla. Näissä malleissa mittausepävarmuudet ovat suurempia kuin kalibraattoreilla, jotka käyttävät vastuslämpötilamittareita vakiona. Mikrokalibrointihauteilla toimina-alue on rajattu, koska niissä käytetään nesteitä (silikoniöljy). Jotta mittaukset voidaan toteuttaa käyttämällä näitä nesteitä, niiden täytyy olla riittävän juoksevia ympäristön lämpötilassa. Tämä rajoittaa suurimman lämpötilan noin 250 °C:en. Niiden etu on nesteen homogeeninen sekoitus mahneettisen sekoittimen ansiosta. Näin ei ilmene aksiaalisia tai radiaalisia gradientteja.

Mikä on minimi upotussyvyys kuivahaudekalibraattoria käytettäessä?

Minimiupotussyvyys kuivahaudekalibraattoreilla on 70mm. Tätä määrää aksiaalinen gradientti, koska lämmin ilma nousee ylöspäin pohjalta. Mikäli 70mm upotussyvyyttä ei saavuteta, täytyy kalibroinnissa käyttää ulkoista referenssilämpötilamittaria. Se upotetaan samaan syvyyteen kuin testattava laite ja niiden arvoja verrataan keskenään. Toinen vaihtoehto on käyttää mikrokalibrointihaudetta. Niissä käytetään nestettä, joten minimiupotussyvyyttä ei tarvitse määritellä.
Nyrkkisääntö upotussyvyydelle:
1. Testattavan kappaleen halkaisija x 15
tai
2. tunnetulle herkälle pituudelle: herkkä pituus + Testattavan kappaleen halkaisija x 10

Mistä materiaalista kuivahaudekalibraattorien insertit on valmistettu?

Käytettävä materiaali on riippuvainen kalibraattorin lämpötila-alueesta. Valitun materiaalin lämpötila-alue tulisi olla kaukana sen sulamislämpötilasta.
esim. lämpötila-alueelle
-35...165°C   Materiaali= alumiini
40...650°C    Materiaali= messinki
200...1100°C Materiaali= Inconel